En silti luullut onnellisuuteni perustuvan loistaviin olosuhteisiin. Olen jo sen verran elämää nähnyt, että tiedän ettei elämä tule koskaan täysin ehjäksi ja täydellisen kauniiksi. Aina on säröjä. Keskeneräisyys pitää kestää. Ja tummia raitoja, niitä tulee. Mutta pitää keskittyä siihen hyvään mitä on. Ja suunnata askeleensa määrätietoisesti valoa kohti. Elää omaa elämää eikä verrata toisten elämiin, josta näemme vain pinnan. Onnellisuus on valinta. Tätä yritän.
Tätä pohti myös Sami Sillanpää Hesarin pääkirjoituksessaan.
