Tänään katselin lähelle ja kauas

Ajattelin lämmöllä heitä, jotka olen menettänyt. Rakkaan isoäitini. Tärkeät tätini. Mieheni mummit. Rakkaan isäni, joka oli menetyksistä raskain. 

Illalla sytytin kynttilän, ja ajattelin lisää, erityisesti isää.

Hän oli ehdottoman luotettava ja oikeudenmukainen. 

Kaikin tavoin hyvä ihminen. 

Muistelen isää muulloinkin. Rakkaudella.
Saatan hymyillä, kyynel silmäkulmassa.
Isän kuvissa näen välähdyksiä lapsistani ja sisaruksistani.
Ja lapsissa näen isää, hänen eleitään ja ilmeitään.
Mieheni napsuttelee sormiaan kuten isäni ennen.
Kuulen isää Varpusessa jouluaamussa, pähkinöiden särkemisäänessä, lintujen kevätlauluissa...
Hän meihin jäi.