Säännöllisin väliajoin antaudun tälle ah niin ihanalle sananparrelle, siis käytännön tasolla. Vien mennessäni, tuon tullessani ja ... teen istuissani. Ja huutelen muillekin, "vie mennessäs", "tuo tullessas". Ja vieläpä nautin siitä mutta vain muutaman hetken ajan vien ja tuon ja touhuan tehokkaasti kunnes päätän levätä luovasti.
